1366565.jpg

Suomen lippu täytti 90 vuotta

Suomen siniristiliput hulmusivat 29. toukokuuta eri puolilla maata lipun 90-vuotispäivän kunniaksi. Pienestä oli aikoinaan kuitenkin kiinni, ettei lipputangoissa liehunut esimerkiksi kullankeltainen leijona tummanpunaisella pohjalla. Suomessa oli omia lippuja jo ennen maan itsenäistymistä.
      Ruotsin vallan aikana Suomessa käytettiin punakeltaisia värejä kansallisväreinä. Monissa tuon ajan lipuissa kultainen jalopeura tallasi itämaista käyräsapelia. Autonomian ajalla heräsi laaja keskustelu omasta kansallislipusta. Suurimpana kiistan aiheena oli se, pitäisikö lipussa käyttää sinivalkoista vai punakeltaista väritystä. Sama kysymys askarrutti vasta itsenäistyneen Suomenkin päättäjiä, ja itsenäisen Suomen ensimmäisen virallisen valtiolipun virkaa hoiti punakeltainen vaakunalippu, jolla oli liputettu vuosisadan alusta asti.
     Sisällissodan jälkeen punapohjainen lippu ei kuitenkaan ollut enää suosiossa, koska se muistutti liikaa vallankumouslippuja. Perustuslakivaliokunta kannatti sinivalkoisuutta, ja lopulta valtiolipuksi valittiin taiteilijoiden Eero Snellmanin ja Bruno Tuukkasen ehdotus, jossa valkoisella pohjalla on sininen risti.

Paperiset lentoliput historiaan

Finnair luopuu kesäkuun alussa kokonaan matkatoimistojen kirjoittamista paperisista lentolipuista. Jo huhtikuussa 96 prosenttia Finnairin kaikista lentolipuista oli sähköisiä e-lippuja. Myös lentoyhtiöiden yhteistyöjärjestö IATA poistaa ne kaikista järjestelmistään.
       Yhdysvallat sallii jatkossakin paperiset liput, ja yksittäiset lentoyhtiöt voivat halutessaan jatkaa niiden käyttöä. E-lippuihin siirtymisestä kertyy Finnairin mukaan isot säästöt. Lentoyhtiöt ja IATA:n keskitetyssä järjestelmässä mukana olevat matkatoimistot ovat kirjoittaneet paperilippuja vuosittain yli 340 miljoonaa kappaletta, mikä on maksanut lähes kaksi miljardia euroa.

" Värisokeat" autoilijat

Punaisia päin ajaminen on yleistymässä Suomessakn. Poliisi pysäytti tehovalvontaviikolla 152 punaisia päin ajanutta autoilijaa, kun vuosi sitten vastaava määrä oli 50, kertoo sisäministeriö. Tapausten määrä nousi, koska tehovalvonta kohdistui muun muassa punaisia päin ajamiseen. Poliisin tilastojen mukaan kuluvan vuoden aikana kirjattiin yhteensä 3 175 tapausta.
      Myös turvavyön käytön laiminlyönti henkilöauton etupenkillä lisääntyi selvästi. Tapauksia kirjattiin noin 200 enemmän kuin edellisenä vuonna. Suojatien eteen pysähtyneen auton ohitti pysähtymättä ainoastaan 21 autoilijaa. Rattijuopumusten ja huumaavien aineiden alaisena ajavien määrä on pysynyt lähes ennallaan vuoden aikana.

Stakes lakkauttaisi mielisairaalat

Stakesin tutkimusprofessori Kristian Wahlbeck ja ylilääkäri Timo Tuori kannattavat psykiatristen sairaaloiden lakkauttamista, kertoo Savon Sanomat. Laitoshoidossa olevien määrä Suomessa ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna suuri. Promille suomalaisista on psykiatrisessa laitoshoidossa. Sairaalahoidolle ei kuitenkaan käytännössä ole vaihtoehtoja. Näin siis Suomessa, kun taas Italiassa mielisairaalat lakkauttettiin jo aika päiviä. Ja syystäkin. Ei kai Suomessa ihan sellaista kohtelua ollutkaan koskaan.
 (Minulle Lapinlahden sairaala tuli aika tutuksi,  ei tosin potilaana. Olin siellä töissäkin jonkin aikaa ylilääkärin sihteerinä.)

Perheitä 1,4 miljoonaa viime vuonna 

Suomessa oli vuoden 2007 lopussa 1 438 000 perhettä. Tilastokeskuksen mukaan määrä on kasvanut 6 000 perheellä edellisestä vuodesta. Perheisiin kuului 76 prosenttia väestöstä. Kaksi kolmasosaa perheistä oli avioparien perheitä. Avoparien perheitä oli 21 prosenttia ja yhden vanhemman perheitä hieman alle 13 prosenttia. Saman sukupuolen rekisteröityjen parien perheitä oli 1 089.
       Lapsiperheitä (perheessä on alle 18-vuotiaita lapsia) oli 588 000. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisvuodesta 2 000 perheellä. Lapsiperheisiin kuuluu 42 prosenttia väestöstä. Lapsiperhemuodoista yleisimpänä pysyi avioparin perhe, joita oli 62 prosenttia. Avoparien ja yksinhuoltajaäitien lapsiperheitä on lähes saman verran, ensiksi mainittuja 18 ja jälkimmäisiä 17 prosenttia lapsiperheistä.

Kaapattujen lasten määrä nousi

Kaapatut lapset ry:n mukaan lapsikaappaukset lisääntyivät viime vuonna monen vuoden jälkeen. Viime vuonna lapsikaappauksia oli 25, kun vuotta aiemmin niitä oli 12. Kaappaukset ovat nimenomaan maan rajan ylittäviä. Erityisesti sellaiset tapaukset ovat lisääntyneet, joissa lapsi tuotiin muusta maasta luvatta Suomeen, mutta myös Suomesta vietiin aikaisempaa enemmän lapsia ulkomaille.
        Lapsikaappaukset koskettivat viime vuonna yli viittäkymmentä lasta. Lapsia vietiin yhteentoista maahan, ja Suomeen tuotiin luvatta lapsia ainakin viidestä maasta. Eniten tapauksia tuli vireille Ruotsista ja Yhdysvalloista. (Siinä tehdään vääryyttä ennen kaikkea perheen lapsille, joilla pitäisi olla oikeus molempiin vanhempiinsa erosta huolimatta!!!  Fiksut ihmiset eivät erota lapsia toisesta vanhemmasta.)

Finsk-kengät menestyvät Britanniassa

Britannian muotipiirit ovat ihastuneet suomalaisen kenkäsuunnittelijan Julia Lundstenin Finsk-kenkämerkkiin. Finsk-kenkiä on myyty Britanniassa syksystä 2006 lähtien Topshop-ketjun kaupoissa. Nyt myös tunnetut kenkäliikkeet Poste Mistress ja Faith ovat ottaneet Finskit myyntiin.
      Faith tilasi Lundstenilta oman malliston, ja ensimmäinen Faith Solo by FINSK-kokoelma on nyt myynnissä Britanniassa. Lontoossa asuva Lundsten erikoistui jalkinesuunnitteluun opiskellessaan vaatesuunnittelua paikallisessa Royal College of Art -yliopistossa. Hän kertoo etsivänsä uusia tapoja käyttää puuta ja nahkaa kengissään.
      Brasiliassa valmistettavien kenkien koroissa käytetään mm. brasilialaista erityisen kovaa purppuranväristä puuta. Finsk-kenkiä myydään myös Suomessa. Viime vuonna Lundsten valittiin Suomessa Vuoden nuoreksi muotoilijaksi yhdessä teollisen muotoilijan Janne Kyttäsen kanssa.

Tanssiaiskengistä tuli kaikkien aikojen kallein Schjerfbeck

Sothebyn huutokaupassa Lontoossa tehtiin kaikkien aikojen Helene Schjerfbeck-hintaennätys, kun suomalaistaiteilijan vuonna 1882 maalaama nuoruudenteos Tanssiaiskengät vaihtoi omistajaa lähes 3,5 miljoonalla punnalla eli noin 3,9 miljoonalla eurolla. Maalaus ostettiin pohjoismaiseen kokoelmaan. Maalaus on yksi Schjerfbeckin taiteen keskeisiä teoksia.
      Tähän asti kallein Schjerfbeckin maalaus oli hänen vuonna 1939 maalaamansa myöhäisversio Tanssiaiskengistä, joka myytiin Tukholmassa 1990 noin 1,1 miljoonalla punnalla. Maalaus esittää Schjerfbeckin serkun Esther Lupanderin valmistautumista tanssiaisiin. Taiteilija on maalannut aiheesta myöhemmin kaksi versiota.

Innovaatioyliopiston nimeksi tulee Aalto-korkeakoulu

Innovaatioyliopiston nimellä tunnetun uuden korkeakoulun nimeksi tulee arkkitehti Alvar Aallon nimeä kantava Aalto-korkeakoulu. Alvar Aalto -säätiö ja Aallon suku ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä Aalto-nimen käytön perustettavan korkeakoulusäätiön nimenä. Uuden opinahjon nimi valittiin 1600 ehdokkaan joukosta. Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetään säätiömuodossa toimivaksi uudeksi korkeakouluksi.
     Hallitus varautui sijoittamaan uuteen yliopistoon 500 miljoonaa euroa vuoteen 2010 mennessä sillä edellytyksellä, että muualta säätiöön saadaan vähintään 200 miljoonaa euroa. Säädekirja ja säätiön säännöt allekirjoitetaan kesäkuussa.

 (Valikoidusti lainattuja uutisia Suomen Sillan uutisviikosta)