Suomalaiset menevät yhä useammin ulkomailla naimisiin, mutta erotessa avioeron vahvistaminen jää usein tekemättä Helsingin hovioikeudessa.  Siellä pitäisi vahvistaa Euroopan unionin ulkopuolella Suomen kansalaiselle myönnetyt erot. Samoin on tehtävä, jos ero on myönnetty EU-maissa ennen maaliskuuta 2001. Pohjoismaissa myönnettyä eroa ei useimmissa tapauksissa tarvitse vahvistaa.
        "Meille tulee älyttömän vanhoja eroja jopa 1970-luvulta. Ihmiset heräävät välillä tosi myöhään, että ero pitää saada voimaan perheoikeudellisista syistä", kertoo notaari Henri Ihalmo Helsingin hovioikeudesta.
         Vahvistusta ei ole pakko hakea, mutta ilman sitä kansalainen on Suomen lain silmissä edelleen naimisissa. Tällöin vahvistuksen puuttuminen esimerkiksi estää uuden avioliiton ja vaikuttaa perinnön jakoon.
         Perheoikeuden professorin Urpo Kankaan mukaan monet kesähäät on jouduttu peruuttamaan, koska puuttuva vahvistamispäätös tulee esille avioliiton esteiden tutkinnassa.
         "Nuoret menevät naimisiin ollessaan opiskelijavaihdossa ja saavat ulkomailla erotessaan juhlallisen paperin käteen. Vuosia myöhemmin avioesteiden tutkinnassa sitten huomataan, että ero ei olekaan Suomessa pätevä."   
         Kukaan ei tiedä suomalaisten ulkomailla solmimien liittojen ja saamien erojen tarkkaa määrää. Niistä pitäisi ilmoittaa maistraatille itse tai konsulaattien kautta.
         Vuonna 2011 kaikkien Suomen edustustojen kautta maistraatille tuli tieto yli 1 300:sta Suomen kansalaisen solmimasta avioliitosta ja 260 avioerosta. Helsingin hovioikeudessa on vahvistettu kymmenen vuoden aikana hieman alle tuhat ulkomailla saatua avioeroa. Eroja on vahvistettu vuosittain 20–30 eri maasta.
          Suomen kansalaiset pariutuvat ja eroavat ulkomailla laajalti, sillä 2000-luvun aikana on vahvistettu lähes 80 maassa myönnettyjä eroja.  EU-maissa ennen vuotta 2001 myönnettyjä eroja tulee vahvistettavaksi edelleen erityisesti Saksasta. Suurin osa eron vahvistuksen hakijoista on naisia.