Finlandia-talo kuvattuna Töölönlahden toiselta puolelta

Terveiset  Ulkosuomalaisparlamentin juhlaistunnosta

Terveiset Ulkosuomalaisparlamentin (USP:n) viidennestä varsinaisesta istunnosta, joka pidettiin Finlandia-talolla Helsingissä 10.-11. syyskuuta,  johon osallistuin Sisu-seuran (Associazione finlandese di Emilia-Romagnan) edustajana. Niin, minkä ihmeen USP:n? Eipä ollut minullakaan siitä kovin tarkkaa käsitystä, mutta kokouksen kuluessa onneksi jotain sentään kirkastui.  

Lyhyesti ulkosuomalaisparlamentista

Ulkosuomalaisparlamentti perustettiin vuonna 1997 eli 10 vuotta sitten ulkosuomalaisten yhteistyöelimeksi. Sen istunnoissa käsitellään asioita, jotka yhteisesti koetaan tärkeiksi, ja tehdyt päätökset esitetään Suomen valtion elimille, viranomaisille tai kansalaisjärjestöille asiayhteydestä riippuen. Ulkosuomalaisten näkökannat saadaan näin huomioiduksi, kun julkishallinnon päätöksiä koti-Suomessa tehdään.

USP:n parlamentti koostuu niiden ulkosuomalaisjärjestöjen edustajista, jotka ovat sen säännöt hyväksyneet. Se kokoontuu 2-3 vuoden välein ja sen pysyvä sihteeristö toimii Suomi-seura ry:ssä. Suomi-Seuran puheenjohtaja Pertti Paasio on samalla myös USP:n puhemies. Hänen tuekseen valitaan 8 varapuhemiestä, jotka edustavat koko maapallon kattavaa kahdeksaa aluetta. Varapuhemiehistö kokoontuu pari kertaa vuodessa ja huolehtii siitä, että parlamentin päätöksiä työstetään tehokkaasti. Alueiden edustajisto pitää täysistuntojen välissä kokouksiaan kerran vuodessa ja seuraa omalta osaltaan päätösten etenemistä eri virastoissa ja järjestöissä. 

Italia kuuluu alueeseen "Välimerenmaat, Afrikka ja Lähi-itä".  Tällä kertaa oli edustajansa lähettänyt 10 italialaista yhdistystä. Kaikkiaan täysistunnossa oli edustajia yli 200, jotka 24 maan 188 yhteisöä oli valtuuttanut. 

Ulkosuomalaisten joukko ei ole mitätön – Suomen kansalaisia asuu ulkomailla tällä hetkellä yli neljännesmiljoona. Ensimmäisen ja toisen polven suomalaiset huomioiden luku nousee kuuteensataantuhanteen, ja jos huomioidaan myös kolmannen ja sitä useamman polven jälkeläiset, päädytään 1,3 miljoonaan.  

USP:n 10-vuotisjuhlaistunto

Nyt kokoontunut viides varsinainen istunto 10.-11.9.2007 oli samalla USP:n 10-vuotisjuhlaistunto, jonka yhteydessä juhlittiin myös 80-vuotiasta Suomi-Seuraa ja Suomen valtion 90-vuotista itsenäisyyttä. Puitteetkin olivat juhlavat, kokousväkeä pyöriteltiin Finlandia-talossa, ja Helsingin kaupunki järjesti hilpeähenkisen juhlavastaanoton. 

Kaiken juhlinnan lisäksi tehtiin töitä 10 eri valiokunnassa. Niissä käsiteltiin 60 aloitetta, joita yhdistykset olivat lähettäneet eri puolilta maailmaa. Yleisistunto hyväksyi loppuistunnossaan valiokuntien esitysten pohjalta päätöslauselmat, joita uusi varapuhemiehistö ryhtyy alkavalla toimintakaudellaan lobbaamaan. 

Välimeren, Afrikan ja Lähi-idän alueen varapuhemieheksi alkavalle istuntokaudelle valittiin ylivoimaisella enemmistöllä Espanjan Aurinkorannikolta Arto Heikkinen. Hänen varanaisekseen valittiin Italiasta Ritva Viertola-Cavallari. 

Ja ne varsinaiset asiat – mikä parlamenttia tällä kertaa puhutti: 

Itse osallistuin seniorivaliokunnan työskentelyyn. Asialistalla olivat mm. Suomesta maksettavien eläkkeiden verotus, seniorityö ulkosuomalaisvanhusten parissa, Suomi-hoitokotien rahoituksen turvaaminen, sotaveteraanit ja sotalapset ja suomalaiseläkeläisten paluumuuton helpottaminen.

Useimmille Italian suomalaisille kaikki tämä lienee varsin vierasta, jossain kaukana tulevaisuudessa, mutta vuosien vieriessä mielenkiintokin varmasti herää. Ajankohtaisia nämä kysymykset ovat suurissa eläkeläisyhteisöissä Espanjassa, Portugalissa, Turkissa, USA:ssa ja kaikkialla, minne eläkepäiviksi hakeudutaan sekä perinteisissä siirtolaismaissa Kanadassa, Australiassa ja Ruotsissa. 

Kaikkia meitä koskevia asioita – kirjeäänestykseen siirtymistä Suomen vaaleissa, uusien biometristen passien hakemisen helpottamista varsinkin siellä, missä matkat suurlähetystöihin ovat satoja ja jopa tuhansia kilometrejä, kansalaisilmoituksen hinnan alentamista ja jättöajan pidentämistä ja monia muita aloitteita ruodittiin eri valiokunnissa ja niistä hyväksyttiin päätöslauselmat. Kaikki aloitteet eivät toki olleet "maailmoja syleileviä", mutta ilmeisen tärkeitä aloitteen jättäneelle yhdistykselle. Kaikki aloitteet käsiteltiin valiokunnissaan, mutta kaikki ne eivät johtaneet jatkotoimia vaativiin päätöksiin.  

Hyvin tärkeäksi koettiin Suomi-kouluja koskevat aloitteet, ja kaikentyyppisen lapsiin ja nuoriin kohdistettavan työn ja tuen turvaamista korostettiinkin monissa eri yhteyksissä. Tätä tukea koordinoi Suomi-Seura, jolle myös raha-anomukset osoitetaan, haku päättyy 30.9.07 ja seuraava avautuu vasta ensi vuonna (www.suomi-seura.fi). Määrärahat vain tuntuvat olevan kiven alla, lisärahaa ei heltiä, kaikkea leikataan ja kiristetään, nykyhallitus ei avokätinen ole, vaikka "Suomen talous kasvaa kohisten".  

Kirjeäänestysmahdollisuutta toivotaan

Ulkosuomalaiset osallistuvat Suomen vaaleihin laiskahkosti. Matkat konsulaatteihin ovat pitkiä, äänestysajat liian lyhyitä, niin, ja mielenkiinto koti-Suomen asioihin on usein nuukahtanut.

Kirjeäänestyksen toteuttaminen nostaisi varmasti äänestysvilkkautta, mutta ennen muuta sitä nostaisivat poliitikot itse, mikäli oivaltaisivat ottaa edistääkseen ulkosuomalaisten asioita, äänestyspotentiaaliahan rajojen ulkopuolella riittää. Omaa vaalipiiriä ulkosuomalaisille lienee turha havitella, vaikka sitäkin aloitteissa ja vilkkaasti käydyssä keskustelussa vaadittiin, eikä se kenties ole tarpeenkaan.   

Kaikkiin tehtyihin päätöslauselmiin voi tutustua USP:n nettisivuilla (www.usp.fi), siellä ne piakkoin julkaistaan. Nyt päätöksiä ryhdytään viemään valtion virastojen, eri hallintojen, järjestöjen ja muiden asianosaisten tahojen tietoon ja käsiteltäviksi. Aikanaan saamme sitten kuulla,  johtavatko ne kaikkia meitä koskeviin konkreettisiin tuloksiin. 

Sisu-seurakin nyt maailmankartalla

Kannattiko osallistua? Kyllä, ehdottomasti. Sisu-seurakin on nyt maailmankartalla, vaikka hieman pohdituttikin, mikä se sellainen Emilia-Romagna siinä nimessä on… Siirryinkin kaikkien helpotukseksi puhumaan Bolognan ja Modenan suomalaisista, nämä kaupunkien nimet tunnettiinkin kyllä jo paremmin.

Meitä on maailmalla paljon, monessa kolkassa ja monesta syystä – on lähdetty sankoin joukoin suurina siirtolaisvuosina töihin, on lähdetty opiskelemaan, nykyisin yhä enemmän myös työkomennuksille, moni on asettunut uuteen kotimaahansa perhesyistä, viettää eläkepäiviään etelän lämmössä tai vaeltaa kahden maan väliä. Mutta ne juuret… niitä ei sitten pidä unohtaa ja ne tulisi kasvattaa myös jälkipolville. Ulkosuomalaisparlamentti on olemassa myös tätä varten. 

Raija Auvinen      

Kuva Finlandia-talosta:  www.kuvaboxi.fi/julkinen/277hv+yuha-helsinki-toolo.html;