...... jonka saavutuksia vieläkin muistetaan

 

 Anders Chydeniuksen muistomerkki Kokkolassa.

 

KUSTAA III:kin hämmästeli

 

Chydeniuksen valtiopäivätyön saavutuksiin luetaan painovapauden toteutuminen Ruotsissa 1766 ja rajoitetun uskonvapauden myöntäminen ulkomaalaisille 1791. Kerrotaan, että  kuningas Kustaa III olisi sen seurauksena sanonut: "Kyllä minäkin olen rohkea mies, mutta koskaan en olisi uskaltanut tehdä sitä, minkä Chydenius teki".

Tosin Chydeniuksen tavoitteena oli laajempi uskonvapaus. Painovapauttakin rajoitettiin myöhemmin mutta vain osittain. Siitä tuli laajempi kuin missään muualla maailmassa, jopa laajempi kuin Englannissa, vaikkei sensuuri täysin poistunutkaan. Se myös muodosti perustan sille, mikä sittemmin tultiin tuntemaan "pohjoismaisena julkisuusperiaatteena".  Vuonna 1765 Chydenius hankki Kokkolalle tapulioikeudet Kokkolalle, joka siten nousi Suomen rikkaimpien kaupunkien joukkoon.

Chydenius sai myös alennettua tukiaisia, kevennettyä verotusta, vähennettyä byrokratiaa, lisättyä hallinnon avoimuutta ja demokratiaa sekä vähennettyä rahapolitiikan aktiivisuutta. Chydenius onnistui myös vapauttamaan sääntelystä monia Suomenlahden rannikkokaupunkeja. Hänen toimintansa mahdollisti Ruotsissa 1719-1772 vallinnut poikkeuksellinen vapaudenaika, jonka kuluessa Ruotsi siirtyi toisena valtiona maailmassa itsevaltiudesta parlamentarismiin kauppakumppaninsa Englannin mukaan.

 Chydenius oli aloitteellinen myös monilla muilla aloilla, hän mm. käynnisti väestön rokottamisen isorokkoa vastaan, oli kirjastojen perustamisen uranuurtaja, taitava silmäkirurgi, hoiti niin kansan ruumista kuin sieluakin, perusti orkesterin, teki lukuisia keksintöjä ja harrasti eri alojen tieteellistä tutkimusta. Apteekkarina toimiessaan Chydenius perehtyi myös oopiuminvalmistukseen.

Ainakin vanhemmat Mansikan lukijat varmaan muistavat vuonna 1986 käyttöön otetun viimeisen markka-arvoisen suomalaisen setelisarjan suurimman, tuhannen markan setelin, joka oli markka-arvoisen suomalaisen setelisarjan suurin raha. Sen  etusivulla oli  Anders Chydeniuksen muotokuva ja taustalla purjelaiva. Vuonna 2003 lyötiin Chydeniuksen kunniaksi nimellisarvoltaan 10 €:n hopeinen juhlaraha.

ooooooo

Chydeniukselle omistettuja muistomerkkejä

Kokkolan yliopistokeskus CHYDENIUS vaalii Anders Chydeniuksen muistoa. Chydeniuksen koottujen teosten julkaisuhanke on meneillään. Kaarlelan kotiseutumuseossa Kokkolassa sijaitsee Chydeniuksen muistohuone, jossa ovat esillä Chydeniuksen sormus, Raamattu sekä nuuskarasia.

 Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun yksi Helsingin Töölössä sijaitsevista rakennuksista on nimetty Chydeniuksen mukaan Chydeniaksi.

(Tämän ja edellisen postauksen Chydeniuksesta kertovat tekstit on poimittu Wikipediasta. RVC)

Lisätietoa italiaksi julkaistusta Chydeniuksen kirjasta:

Anders Chydeniuksen (1729–1803) pääteos Den nationnale winsten (1765) on julkaistu italialaisena käännöksenä. Nimellä La ricchezza della nazione julkaistun teoksen on kääntänyt Italian Ascoli Picenossa asuva ruotsalainen freelance-kääntäjä Karin Hellbom.

Sen on kustantanut kampanjoiva liberalistinen pienkustantamo Liberilibri (2010). Johdannon on kirjoittanut Rooman La Sapienzan yliopiston emeritusprofessori, entinen valtiovarainministeri ja eturivin kolumnisti Francesco Forte.

Teollisuusliiton (Confindustria) omistama Italian tärkein talouspäivälehti Il Sole 24 Ore (levikki 332.000) julkaisi sunnuntainumerossaan 7.2.2010 toimittaja Alberto Mingardin kirjoittaman, näkyvän arvostelun teoksesta (Chydenius ispiratore di Adam Smith, 7.2.2010) .