1249591914_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kotimaani ompi Suomi 

Kesän tultua ovat koittaneet kaukaisessa kotimaassa monenlaiset perhetapahtumat ja juhlat, joihin osallistuminen olisi suotavaa. Oman vapaa-ajan ja rajallisen rahatilanteen sovittelu Suomessa oltavien päivämäärien kanssa ei onnistu ilman intensiivistä pohdintaa ja lentolippu- vaihtoehtojen pyörittelyä.

Lisäksi toisaalta olisi kiva ehkä käydä samoilla rahoilla jossain uudessakin lomakohteessa sen kesämökin sijaan. Mieleen juolahtaa, että jos asuisikin Etelä-Euroopan sijasta vielä kauempana.. vaikka Kanadassa, niin kuin monet suomalaiset. Silloin kukaan ei enää odottaisi tiheitä visiittejä kotikonnuille. 

Toisaalta juuri se onkin hienointa; silloin kun ikävä kasvaa suureksi tai perhesyistä on mahdollista pistäytyä Ryanairilla kotimaisemissa. Eikä Suomen kesään verrattavaa  ole toista samanlaista: yöttömät yöt, raikas ilma, makkaranpaisto ja kylmä olut saunan jälkeen, järvissä uinti ja kalastelu, metsissä liikkuminen ilman vastaantulijoita tai ärtynyttä maanomistajaa marjoja poimiessa.. Hyttysiä tai jatkuvia sateita ei tietenkään muistella.

Omalla tutulla maalla on niin helppo olla. Hautuumaalla kulkiessa tuntuu siltä, että varmaan puolet sukunimistä on jotain kautta samaa klaania. Naapurit muistavat, millainen olit lapsena.  

Myös suomalaisen yhteiskunnan tukiverkon arvostus kasvaa, kun työttömänä työnhakijana ei Berlusconi ystävineen tarjoa lämmintä kättäkään. Perheen perustaminen edellyttäisi myös omavaraisuutta, sillä ilman vakituista työpaikkaa on mitään ulkopuolista apua turhaa odotella.

Ymmärtävätköhän keskiluokkaiset italialaiset arvostaa tarpeeksi vanhempiaan, jotka joutuvat luopumaan paljosta jälkikasvunsa koulutuksen ja harrastusten turvaamiseksi? Ehkä osaksi tästä syystä ei ole toista uhrautuvan "la mamman" veroista. 

Uhrautumisen sijaan haluaisin löytää tasapainon kodin ja palkallisen työn välillä. Suomalaisena kun työhön ja itse ansaittuun rahaan liittyvä identiteetti on lujassa. Kuulisin mielelläni ajatuksia teiltä muilta suomalaisilta naisilta saapasmaassa, millaiseen ratkaisuun olette itse päätyneet? Ovatko ajatukset käyneet Suomeen muuttamisessa, yhdessä tai erikseen?  

Soilanen