Ulkosuomalaisparlamentin kuudes varsinainen istunto pidettiin 24. ja 25.5.2010 Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Istuntoon osallistui 191 edustajaa ja 44 tarkkailijaa kaikkiaan 23 eri maasta. Parlamentti teki jälleen aktiivisesti työtä täysistunnossa sekä eri valiokunnissa kaikkialla maailmassa asuvien ulkosuomalaisten asioiden parantamiseksi. Parlamentti on vakiinnuttanut asemansa aktiivisena foorumina, joka saattaa tärkeää informaatiota Suomen valtion, sekä sen hallinnon eri osa-alueisiin. Ulkosuomalaisparlamentin tärkeä työ on otettu erinomaisesti huomioon myös Suomen valtion johdossa.

Istunnon avasi Tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka korosti puheessaan kansainvälisen Suomen kasvavaa roolia. Presidentti Halonen peräänkuulutti ulkosuomalaisen äänestysaktiivisuuden lisäämistä, johon parlamenttikin on ottanut kantaa tekemällään aloitteella kirjeäänestyksen luomisesta. Maailmalla välimatkat äänestyspaikoille ovat usein pitkät, eikä äänestäminen ole ollut aivan niin yksinkertaista, jolloin kirjeäänestyksen mahdollisuus parantaisi kaikille suomalaisille yhteisesti kuuluvaa oikeutta asuinpaikasta riippumatta. Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa on tällä hetkellä käsittelyssä Hallituksen esitys uudeksi vaalilaiksi (HE 14/2006), mutta lakiuudistuksesta puuttuu kirjeäänestyspykälä, mikä on selkeä puute käsitteillä olevassa laissa.

Ulkosuomalaisparlamentin tärkein aihe liikkui kuitenkin vahvasti Suomi-koulujen ympärillä, jonka presidentti Halonenkin otti puheessaan esille. On tärkeää pitää huoli omasta suomen kielestämme sekä vahvistaa sen asemaa ulkosuomalaisten keskuudessa, jotta tulevatkin sukupolvet voisivat toteuttaa oikeuttaan oman kielen säilyttämiseen. Opetusministeriön antamia määrärahoja ei tulisi säästää Suomi-koulujen kohdalla, sillä sen vaikutukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen. Ulkosuomalaisten lasten mahdollisuus rakentaa oma suomalainen identiteetti ja kieli on myös koulutuksen kannalta korvaamaton oikeus. Tulevaisuudessa Suomeen mahdollisesti palaavina opiskelijoina tai työntekijöinä suomalaisten lasten ja nuorten äidinkieli on arvokas resurssi, jonka merkitys vain korostuu vuosi vuodelta. Suomi-koulut toimivat tällä hetkellä suurelta osin vapaaehtoistyön varassa. Suomi-koulut ovatkin uhanalainen, mutta elintärkeä voimavara ja koulujen toiminnan tukemista määrärahoin pitää kannattaa.

Ulkosuomalaisparlamentti sai arvovaltaisen vieraan suoraan ulkoministeriöstä. Ulkoasiainministeri Alexander Stubb korosti kirjeäänestyksen tarvetta äänioikeutettujen ulkosuomalaisten keskuudessa. Ulkoministeri otti niin ikää kantaa myös biometristen passien voimassaolon pidentämiseen, josta myös ulkosuomalaisparlamentti on tehnyt osaltaan aloitteen. Passien voimassaoloa tulisi pidentää viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen, joka helpottaisi olennaisesti matkustavien suomalaisten byrokratiaa. Puheeksi tulivat myös liikkuvat passipisteet, jotka helpottaisivat passin hankkimista silloin, kun se osoittautuu lähes mahdottomaksi pitkien välimatkojen vuoksi esimerkiksi maissa, jossa passin hakemiseen on matkustettavia jopa useita tuhansia kilometrejä. Liikkuvia passipisteitä on tällä hetkellä kokeilussa yksi. Ulkoministeriö toivoo lisäksi, että ulkomailla asuvat suomalaiset rekisteröityisivät asuinpaikkojensa edustustoihin. Kriisinhallintatilanteissa ulkoministeriöllä on tärkeä rooli kriisinhallintatyön menestyksellisessä toiminnassa, jolloin on tärkeää saada ajantasainen ja täsmällinen tieto paikalla oleskelevista sekä asuvista suomalaisista avun saamisen takaamiseksi.

Ulkosuomalaisparlamentti vahvisti myös uuden puhemiehistön. Ulkosuomalaisparlamentin puhemiehenä toimii 30.3.2010 alkaen Suomi-Seuran puheenjohtaja Ville Itälä.

Mansikka-lehti edusti tuloksellisesti ulkosuomalaisparlamentissa ja sen oheistapahtumissa. Mansikka-lehti osallistui tiedotusvaliokuntaan, jossa keskusteltiin aktiivisesti  interaktiivisista Ylen tarjoamista televisio,- ja radio-ohjelmista ulkomaille sekä niiden laadun parantamisesta. Valitettavasti kynnyskysymykseksi nousevat poikkeuksetta tekijänoikeudet, jotka eivät ainakaan tällä hetkellä mahdollista aivan niin suurta ohjelmatarjontaa kuin sille olisi kysyntää. Tekniikkaa kehitetään myös Ylen osalta ja tekijänoikeuskysymyksiä käsitellään edelleen aktiivisesti.

Mansikka-lehti haluaa kiittää lämpimästi uusia tuttavuuksia sekä koko alueensa edustajia ja tarkkailijoita Välimeren maista, Lähi-Idästä sekä Pohjois-Afrikasta.

Maria Karoliina Kähärä