maanantai, 17. joulukuu 2012
Arkihuolesi kaikki heitä...
Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo.
Kylmä voisko nyt olla kellä, talven säästä kun tuoksahtaa
lämmin leuto ja henkäys hellä, rinnan jäitä mi liuottaa?
Syttyi siunattu joulutähti yöhön maailman raskaaseen,
hohde määrätön siitä lähti, viel´ on auvona ihmisten;
kun se toistavi lasten teille, päilyy järvet ja kukkii haat,
kuusen kirkkahan luona heille siintää onnelan kaukomaat.
Alpo Noponen.
PS. Ajattelin, että monilla suomalaisilla ulkomailla ei
ehkä ole suomalaisten rakkaiden joululaulojen sanoja.!
Tässä on nyt ensimmäinen ja niitä on tulossa lisää!
Terveisin Mansikan toimitus.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.