Tutut asiat auttavat sopeutumista

Sopeutumista ovat helpottaneet omia oloja vastaavat asiat. Lämpö asunnossa, puulattiat, tuttu koiran haukku takapihalta, rauhallinen asuinalue, johon ei kuulu kaupungin tai naapureiden melu toi mieleen oman maaseutuasunnon. Lähiympäristön tekeminen omannäköiseksi auttoi myös sopeutumaan. Se oman tilan ottaminen, josta meille yliopistolla luennoitiin, vie aikansa ja tuo tuttuuden ja vakauden tunteen. Tein näitä kävellen ympäristössä, tutustuen lähialueen kauppoihin ja asukkaisiin, siivoten ja järjestäen asunnossa kalusteet haluamikseni.

Kaikkia näitä tunteita kannattaa ja pitää jakaa - eristäytyä ei saa. Yhteys kotimaahan toi minulle tunteen, että jotain pysyvää on yhä jossain. Jotain tuttua ja turvallista ja jota minä ymmärrän. Verkko sinne säilyi blogin, sähköpostin, tekstiviestien avulla. Asioita on todella hyvä purkaa, tekipä sen miten tahansa, keskustellen sukulaisten, ystävien ja muiden vaihtarien kanssa, mutta niillä keinoin shokki lieveni, asettui uomiinsa ja analysoitiin pois.

Kaipuu Italiaan takaisin yllättää

Kulttuurishokki tulee myös takaisin palatessa. Tulee kaipuu tänne Italiaan takaisin. Kaikki ikävät asiat unohtuvat ja vain upeat ja hienot kokemukset ja elämykset jäävät päällimmäisiksi. Suomi tuntuu pieneltä, ahtaalta ja rajoittuneelta - kukaan siellä ei ymmärrä, mitä minä olen kokenut. Palaan muuttuneena takaisin. Ja aika on siellä mennyt eteenpäin, on tapahtunut asioita, joissa minä en ole ollut mukana. Se pitää vain hyväksyä. Ystävät siellä eivät häviä mihinkään ja löydän oman paikkani uudelleen jonkin ajan päästä.

Tämä on erilainen kokemus kuin parin viikon lomakohdevierailu. Tänne ei lähdetä hellevaatteet matkalaukussa. Tämä eroaa myös Italiaan asumaan tulevien kokemuksista. Tulemme tänne tehdäksemme työtä, emme lomalle - oppiaksemme hankalia teoreettisia asioita ja ne on opittava vieraalla kielellä. Ei riitä, että näkee maisemia, saa rahat tilille, löytää hyvää syömistä ja selviää jotenkuten. Yliopiston rahan saamiseksi on saatava opintopisteitä. Opintojen on edettävä myös vaihtoaikana ja sen eteen on tehtävä runsaasti työtä. Toiset opiskelijat lähtevät vaihtoon ajatuksena vain vähän lomailla, mutta mielestäni se on täysin väärä periaate. Kyllä se sivistää, avartaa ehkä maailman kuvaa ja tuo uusia näkemyksiä, mutta siinä käytetään valtion rahoja hivenen väärin perustein.

Jaksaakseen tulee pitää myös lomaa

Totta kai vaihdon aikana on sitten pidettävä myös lomaa. Jaksaakseen, mutta myös nähdäkseen muitakin paikkoja kuin sen oman vaihtokaupungin. Näin kuva koko maasta laajenee ja osa asioista saa paremman merkityksen. Italiassa on niin valtavasti näkemistä ja tutustumiskohteita, että matkakohteiden valinta on vaikeaa. Tutustuin Milanon suureen länsimaiseen ja nopeatempoiseen kaupunkiin historiallisine keskustoineen. Näin Venetsian ja lähiympäristön kosteine suoalueineen, vesikaupunkeineen, uimarantoineen ja erikoisine liikkumistapoineen. Pisa ja Firenze olivat valtavia turistimääriä vetäviä kaupunkeja täynnä mitä ihmeellisimpiä historiallisia kohteita ja hienoa taidetta.

1241255866_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

 Merjakin heitti kolikon suihkulähteeseen varmistaakseen
   paluunsa
Roomaan opiskelijavaihdon päätyttyä.

Rooma - upea, suuri, historiallinen, turisteja täynnä oleva - mielestäni ehdottomasti nähtävä eteläinen kaupunki ja kaupunki, johon ihastuin välittömästi. Napolin ja Amalfin lahden seutu poikkeavat pohjoisesta täydellisesti - sekä tavoiltaan että kulttuuriltaan kuten myös ympäristöltään. Eteläinen mentaliteetti näkyi siellä, sekä toiminnassa että liikenteessä. Alueella ei ole niin kuivaa ja kuumaa kuin Calabriassa tai Siciliassa, siellä on vielä vehreyttä, puustoa, oliivi- ja sitrusviljelmiä, vaikka seutu on vuoristoisen karua, jyrkkää, kallioista ja rosoista. Auringonpaahdetta ja meren vaikutusta elämään sieltä ei puutu. Alue muistutti Liguriaa läntisellä puolella, Genovan lahden rannoilla, jossa ajelin autolla ja ihailin huikeita näkymiä korkeilta vuorilta merelle.

Taide,  historia ja pöydän antimet ovat Italiassa arvossaan 

Italiassa arvostetaan taidetta - huimasti paljon laajemmin kuin Suomessa tehdään. Täällä säästetään vanhoja kohteita, kun suomalainen purkaa kaiken ikälopun maan tasalle ja tekee siihen tilalle sileän, siistin, tasakattoisen harmaan sementtimöykyn. Jota tyrmistellään ensin ja hävetään parin vuosikymmenen päästä. Italia on täynnä arkkitehtuurisesti kauniita rakennuksia, holvikaaria, monimuotoisia mosaiikkitöitä, takorautaisia kaiteita, koristeellisia kierrepylväitä, marmorisia veistoksia, upeasti koristeltuja basilikoita, kirkkaan värisiä rakennuksia, marmorikivisiä jalkakäytäviä, mukulakivisiä piazzoja. Italia on täynnä myös tuoksuvia kaikissa maailman väreissä hehkuvia kukkia, pensaita ja puita, hyvää ruokaa, halpaa ja hyvää juomaa sekä herkullisia hedelmiä ja leivonnaisia.

Millainen on sitten asukas, se italiaano? Temperamenttinen, seurallinen, iloinen ja vilkas, paljon puhuva, joka paikkaan rientävä, aina valmis johonkin festaan - kuin lapsi, joka nauttii tästä hetkestä. Huomisella on huomisen murheet, tänään eletään tätä päivää.

Merja Kontinen 

PS.  Lue myös artikkelin 1. osa edellisessä postauksessa.