Lapin Taika- näyttely 18.06.2011 - 08.01.2012

Lapin taika-näyttely tarkastelee suomalaisen kuvataiteen välittämiä mielikuvia Lapista. Esillä on teoksia, jotka joko kuvaavat Suomen Lappia, ovat syntyneet sen innoittamina tai joissa on aiheena Lappi ja alueen kulttuuri. Lappi-aiheista taidetta nähdään kaikkiaan 46:ltä taiteilijalta 1800-luvulta nykypäivään. Maisemia ja sielunmaisemia nähdään mm. Gabriel Engbergiltä, Juho Kyyhkyseltä, Einari Junttilalta, Reidar Särestöniemeltä, Kalervo Palsalta, Marja Vuorelaiselta, Jussi Nivalta ja Outi Pieskiltä. Pohjoisen valot ja värit leiskuvat leiskuvat Ateneumin saleissa juhannukselta aina syvimpään kaamokseen asti.

Näyttelyn kuraattori on Ateneumin museonjohtaja Maija Tanninen-Mattila ja sen arkkitehtuurista vastaa Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy. Ateneum julkaisee näyttelyn yhteydessä myös runsaasti kuvitetun kirjan, jonka asiantuntija-artikkelit valottavat Lappi-teemaa laajasti. Kirjan toimittavat Riitta Ojanperä ja Anu Utriainen. Kirja ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lapin taika -verkkosivuilla esitellään teksteinä ja äänioppaina kaksitoista Lappi-aiheista teosta, jotka edustavat eri aikoja, tekniikoita ja tyylisuuntia. Sivusto äänioppaineen on toteutettu neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja pohjoissaameksi.

Lapin taika -näyttelyyn on valittu teoksia seuraavilta taiteilijoilta:

Andreas Alariesto (1900-1989), Gabriel Engberg (1872-1953), Eemil Halonen (1875-1950), Simo Hannula (1932), Marja Helander (1965), Werner Holmberg (1830-1860), Kari Huhtamo (1943), Einari Junttila (1901-1975), Helena Junttila (1963), Elina Juopperi (1975) , Aimo Kanerva (1909-1991), Maija Karma (1914-1999), Maija Kellokumpu (1892-1935), Markku Keränen (1945), Ilona Kivijärvi (1960), Johan Knutson (1816-1899), Aukusti Koivisto (1886-1962), Kullervo Koivisto (1913-1944), Viktor Kuusela (1925), Pekka Hermanni Kyrö (1950), Juho Kyyhkynen (1875-1909), Kalle Lampela (1973), Alexander Lauréus (1783-1823), Rosa Liksom (1958), Anton Lindforss (1890-1943), J-O Mallander (1944), Sauli Miettunen (1961), Timo K. Mukka (1944-1973), Tuuli Mukka (1966), Esko Männikkö (1959), Eero Nelimarkka (1891-1977), Jussi Niva (1966), Teuvo-Pentti Pakkala (1920-2010), Kalervo Palsa (1947-1987), Outi Pieski (1973), Otso Pietinen (1916-1996), Jorma Puranen (1951), Vesa Ranta (1973), Mark Roberts (1970), Matti Saanio (1925-2006), Reidar Särestöniemi (1925-1981), Antero Takala (1939), Aukusti Tuhka (1895-1973), Pentti Tulla (1937-1988), Heikki Tuomela (1922-1991), Marja Vuorelainen (1911-1990).

* * * * *  
Ateneumin Lapin taika -näyttely tarjoaa laajan valikoiman kuvia pohjoisesta, ja on monipuolisuudessaan ensimmäinen laatuaan. Lappia käsittelevää suomalaistaidetta on tähän asti nähty vain pienemmissä kokonaisuuksissa ja näyttelyissä. Nyt esillä on noin neljänkymmenen taiteilijan teoksia 1800-luvun alusta aina tähän päivään asti. Mukana on maalaustaidetta, grafiikkaa, veistoksia sekä valokuvia.

Näyttelyn idea syntyi pienestä sattumuksesta. Maija Tanninen-Mattila löysi pari vuotta sitten antiikkimessuilta valokuva-albumin, jossa oli yhden pariskunnan lomakuvia Lapista 50-luvulta. Vaellushetkiä katsellessa mieleen muistui Lapin lumo. 
"Kyllä Lapissa on suomalaisille jotain ihmeellistä. Albumin myötä aloin selvittää, mitä Lappi-aiheisia teoksia Ateneumissa on", Tanninen-Mattila kertoo. 
Niitä löytyi jonkin verran, mutta ei kuitenkaan kovin paljon. Kokoelmasta puuttui esimerkiksi vuosisadan vaihteessa elänyt kemijärveläistaiteilija Juho Kyyhkynen, joka on kuvannut Lapin luontoa ja henkilöitä. Hänen taiteensa on Lapin taika -näyttelyssä merkittävässä asemassa. Vaikka Kyyhkynen eli vain 34-vuotiaaksi, hän ehti tehdä yhden Suomen laajimman kokoelman Lappi-aiheisia maalauksia.

Tanninen-Mattila on itse oppinut Lapissa käydessään suhteellisuudentajua ja toivoo, että samanlaisia oivalluksia syntyisi myös näyttelyn kävijöille.  
"Yksi lähtökohta on ottaa kantaa siihen, miltä Lappi tuntuu ja miten se menee ihon alle." 
Sellainen tekijä on esimerkiksi valo, joka on eri taiteilijoiden teoksissakin yksi yhteinen teema. Miten on kuvattu pimeyttä ja sinisiä hetkiä, miten kirkkaita kesäöitä tai revontulia? Lapin valojen tuntua luodaan myös näyttelyarkkitehtuurilla.

Mutta millainen on Lapin taika? Onko se pelkkä klisee ja hurahtaneiden horinoita? Maija Tanninen-Mattila antaa oman vastauksensa. 
"Minusta se on sekä fyysinen että henkinen kokemus. Lapin luonto ja etäisyydet saavat tuntemaan ihmisen pienuuden. Siellä kaikki turha karsiutuu pois."

- teksti Heidi Kalmarin artikkelista "Lähitaidetta Lapista", julkaistu Ateneum-lehdessä 1/2011