...italialaisissa oppikirjoissa?
Epäilykseni sai alkunsa siitä, kun vanhoja lehtiä selaillessani käsiini
osui Ranskan suomalainen-lehti kesäkuulta 1998. Siinä kerrottiin
Helsingin sanomissa julkaistusta artikkelista, jonka mukaan sen
aikuisissa ranskalaisissa oppikirjoissa Suomi esiteltiin
kehitysmaana. Asia selvisi, kun kaksi koulupoikaa - ollessaan
työharjoittelussa Suomen Pariisin suurlähetystössä - saivat
tehtäväkseen tutkia, mitä Suomesta kerrottiin ranskalaisissa
oppikirjoissa. Tulos oli masentava.
Helsingin Sanomien kohuartikkelissa kerrottiin muun muassa seuraavaa:
Ranskalaisnuoret saivat koulussa opetusta, jonka mukaan
Suomi on ”kehityksestä jälkeen jäänyt maa”, jossa puhutaan
suomi-viroa. Suomen internet-valmiudesta, tietotekniikasta ja
Nokiasta ei ollut jälkeäkään ranskalaislasten koulukirjoissa, sillä
Suomea ei laskettu huipputeknologiaa hallitsevien maiden
joukkoon - mutta muut pohjoismaat kyllä. (SIC!)
Historian perustietona opetettiin, että Suomi ”antautui” natsi-
Saksalle vuoden 1939 maaliskuussa yhdessä Norjan ja Tanskan
kanssa, mutta talvisodasta (ja jatkosodasta) ei kerrottu mitään.
Kirjan kartasta oli varmuuden vuoksi jätetty Ruotsin ja Suomen
välinen rajakin pois, kun taas Slovenian ja Bosnian välinen viiva
oli kylläkin kohdallaan.
Räikeimmät virheet löytyivät maan kouluissa eniten käytetystä
Belinin kustantamon oppikirjasta (Initiation economique,
Histoire, Geographie)...
Pariisissa ainakin silloin vielä asunut ja sikäläistä koulua niihin
aikoihin käynyt Olai Voionmaa piti harmittavana sitä, että
opettaja ei uskonut, että Suomi olisi ollut edistyneempi kuin
mitä kyseinen oppikirja kertoi.
Helsingin Sanomien jälkeen asiaan olivat puuttuneet muutkin
lehdet. Satakunnan Kansan päätoimittaja Erkki Teikari tyrmäsi
väitteen, että kirjojen puutteet olisivat kustantajien häpeä. - Ne
ovat meidän häpeämme, hän totesi. - Niiden häpeä, jotka on
palkattu ulkomaiden pääkaupunkeihin hoitamaan ulkoista
kuvaamme.
- Mutta toisaalta, hän tuumi, että jos italialaiset saadaan
oppimaan, että meidän on taisteltava kylmässä ja ankeassa
maassa perustarpeistakin, ja ettei Suomessa pysty juuri mitään
viljelemään, ja että puuteollisuuden tuotteita ovat ennen muuta
rautateiden ”poikkipuut”, ei kai meiltä voida vaatia miljarditolkulla
tukimaksuja mm. italialaisten särpimiin! Tuskin meidän tarvitsee
kovin tarkasti direktiivejäkään ymmärtää surkealla suomi-
virollamme.
oooo
Tällainen oli siis tilanne vuonna 1998. Olisi kiva tietää, millainen se on nyt. Eli mitä Italian kouluissa Suomesta opetetaan nykypäivänä?
ooooo
Ja miksei myös, mitä Suomen kouluissa opetetaan Italiasta?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.