Anders Chydenius

 

SUOMALAINEN VALISTUSAJATTELIJA

 

26. helmikuuta vuonna 1729 Sotkamossa  syntynyt Anders Chydenius oli suomalainen valistusajattelija, pappi, poliitikko ja pohjoismaisen klassisen liberalismin tärkein hahmo ja taloustieteen isä. Maisteriksi hän väitteli Turun akatemiassa 24-vuotiaana vuonna 1753 aiheenaan Amerikkalaiset tuohiveneet.

Chydenius oli demokratian varahainen puolestapuhuja, joka tunnetaan erityisesti elinkeinovapauden ajamisesta. Hän puolusti myös ilmaisu- ja uskonnonvapautta sekä työväestön oikeuksia. Hänen poliittisia saavutuksiaan olivat myös painovapauden laajentaminen ja purjehdusoikeuksien saaminen Pohjanmaan kaupungeille.

Anders Chydenius  vuonna 1765  ruotsiksi julkaistua teosta Den Nationale Winsten  (suomeksi: Kansallinen voitto) pidetään hänen pääteoksenaan. Hän julkaisi sen toimiessaan ensimmäistä kertaa valtiopäiväedustajana myssyiksi kutsutussa silloisessa puolueessa (toinen valtiopäiväpuolue oli konservatiivinen "hatut"). Siinä esitellään taloudellisen liberalismin ja sen yhteiskunnallisten vaikutusten perusteita.

Teoksen aatehistoriallista merkitystä korostaa se, että teoksessa Chydenius esittää Adam Smithin Näkymätöntä kättä  vastaavan teoriansa jo vuonna 1776,  yksitoista vuotta ennen kuin Smithin, kansainvälisesti tunnetumpi, taloudellisen liberalismin merkkiteos Kansakuntien varallisuus ilmestyi.

 Chydenius keskittyi kirjoituksillaan hyökkäämäänn valloilla ollutta merkvatilismia, merkantilistista valloituspolitiikkaa, konservatismia, protektionismia sekä etuoikeusyhteiskuntaa  vastaan. Hänen mielestään valtion virkoja ei pitänyt voida ostaa, eikä valtion tullut asettaa millekään säädylle sen paremmin minkäänlaisia rajoituksia kuin etuoikeuksiakaan.

Chydenius kritisoi papistoa, aatelistoa, virkamiehiä ja muita etuoikeutettuja, todeten heidän elävän talonpoikien työstä. Hän pyrki kääntämään keskustelun talonpoikien asemasta pikemminkin keskusteluksi etuoikeutettujen asemasta. Niihin aikoihin oli vallalla sellainen käsitys, että  talonpojat ja työväestö tuli pitää köyhinä, jotta he eivät laiskottelisi. (sic!)

Chydenius osoitti, etteivät  työntekijät  ole laiskureita, jotka pitää pakottaa tekemään työllään valtio rikkaaksi.  He olivat elinvoimaisia yksilöitä, jotka vapaina omaa onneaan tavoitellessaan vapaina omaa onneaan hyödyttäisivät myös muita. Chydeniuksen mukaan he olivat jopa parempia kuin työväestön veroilla ja etuoikeuksilla elävät ylemmät säädyt.

»Ei kenenkään pidä olla toisen herrana, eikä kenenkään toisen orjana! Kaikilla on oltava samat  oikeudet ja samat edut.»

Chydenius oli johdonmukaisen liberaali. Hän kannatti rauhaa, vaati täyttä ja loukkaamatonta maanomistusoikeutta, halusi antaa pakolaisille suojan ja talonpojille ja käsityöläisille oikeuden myydä tuotteitaan milloin ja missä tahansa. Hän vastusti hintojen ja palkkojen sääntelyä ja työpakkoa sekä vaati työntekijöille oikeutta valita työnantajansa. Vähäasutuksisen Lapin  pelastukseksi hän ehdotti sen muuttamista yövartijavaltioksi.

» Vapaavaltio, yksityinen omistusoikeus ja yksilönvapaus. Asukkaat saisivat harjoittaa mitä ammattia tahansa, vapaakauppa olisi täydellistä, etuoikeuksia, sääntelyä tai veroja ei olisi. Byrokratia puuttuisi, ja ainoa viranomainen olisi tuomari, joka valvoisi, että kenenkään oikeuksia ei poljettaisi.»

Näin radikaaleja ehdotuksia ei kuitenkaan toteutettu. Lopulta Chydeniuksen oma myssypuoluekin nousi häntä vastaan hänen tuomittuaan sen talouskeplottelut. Hänet voitiin sulkea pois valtiopäiviltä perusteena "säätyjen tekemän päätöksen arvostelu", koska hänen läpi ajamansa painovapauslaki (eli sensuurin poisto) ei ollut vielä ehtinyt tulla voimaan. (jatkuu)

oooooooooo

 

VILLA LANTESSA, Roomassa esitellään
Anders Chydeniuksen kirjan italiankielinen versio

oooooo

Mercoledì 29 settembre 2010 alle ore 18.30,
presso Villa Lante, Passeggiata del Gianicolo 10 a Roma

l'Institutum Romanum Finlandiae e l'Ambasciata di Finlandia organizzano la presentazione
del libro di Anders Chydenius La ricchezza della nazione.

 Interverranno:

Francesco Forte, prefatore del libro

Alberto Mingardi, direttore dell'Istituto Bruno Leoni

 Introdurrà S.E. l'Ambasciatore di Finlandia a Roma Pauli Mäkelä

 oooooo