Omenankukka

ITALIAN SUOMALAISTEN
verkkolehti. Olemme
Kansalliskirjaston
verkkolehtilistalla!!!
PÄÄTOIMITTAJA:

Ritva Viertola-Cavallari,
(Ritviecav) Suomen
Journalistiliiton jäsen.
"Paperivuorineuvos"
ritviecav(at)gmail.com
AVUSTAJAT:
(Karkki)
Karoliina Kähärä.
maria.kahara(at)live.it
Kirsi Räty
knrimini(at)libero.it
Elina Koskinen
![]()
Hei kaikki!
Kirjailija Rosa Liksom tulee Italiaan esittelemään kirjansa
"Yhden yön pysäkki" italiannosta (käännös Delfina Sessa)
seuraavan aikataulun mukaisesti:
La scrittrice Rosa Liksom presenterà il suo libro
"Stazioni di transito" (traduzione Delfina Sessa) nei seguenti
luoghi: lunedì 14 maggio alle ore 18
Casa delle Letterature, Piazza dell’Orologio 3, Roma
martedì 15 maggio alle ore 14
Università degli Studi di Napoli – L’Orientale,
Via Duomo 219, Napoli
mercoledì 16 maggio alle ore 17
Università di Firenze, Dipartimento di Lingue,
Letterature e Culture comparate,
Via Santa Reparata 93, aula 20 (I piano), Firenze
Terveisin Riikka Lindholm, suomen kielen lehtori, Napoli
Suomenkielinen Äitienpäivän messu Roomassa 13.5.2012
Pastori Antti Kruus toimittaa perinteisen Äitienpäivän messun
sunnuntaina 13.5. klo 16.00 Parrocchia Santa Dorotean kirkossa.
Via di Santa Dorotea 23, Trastevere
Messun jälkeen kirkkokahvit Suomi-koulun luokassa.
Helsinki 200 vuotta paraati
Senaatintori, Unioninkatu, Pohjoisesplanadi, Mannerheimintie,
Aleksanterinkatu. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -paraati
on kansalaisparaati. Paraatiin ottavat osaa erilaiset helsinkiläiset
toimijat ja yhteisöt, jotka haluavat olla mukana juhlistamassa
Helsinkiä ja kevättä. Paraati ilmentää helsinkiläisyyttä, niin
Helsingin historiaa, nykypäivää kuin myös tulevaisuutta.
Paraati järjestetään perjantaina 11.5.2012 klo 16.30
alkaen. Kokoontuminen ja lähtö tapahtuvat Senaatintorilla ja
reitti kulkee Unioninkatua Pohjoisesplanadille, Mannerheimin-
tielle ja sieltä Aleksanterinkatua takaisin Senaatintorille. Reitin
pituus on 1,5 kilometriä.
Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -paraati on osa uutta
Ihana Helsinki -tapahtumaa, joka järjestetään Helsingin ydin-
keskustassa 9.–13.5.2012.
Helsingin keskusta-alueen toimijat järjestävät Ihana
Helsinki -tapahtuman kesän alkamisen ja 200-vuotiaan pää-
kaupunkimme kunniaksi. Pitkän talven jälkeen saamme taas
lehdet puihin, ja lisääntyvä valon määrä saa meidät piristymään.
Ohjelmassa on keskusta-alueen toimijoiden, kauppojen ravinto-
oiden, palveluyritysten, museoiden ja muiden omaa ohjelmaa.
Tapahtuman tunnus on kukka. Ajatuksena on kukittaa
Helsinki. Mitä enemmän kukkia, oikeita tai askarreltuja, niin sen
kauniimpaa täällä on.
Torstaina 10.5. saavat Helsingin niemen kaupat olla poik-
keuksellisesti auki puoleen yöhön saakka. Lauantaina 12.5.
keskitytään perheisiin ja lapsiin. Kaduilla, toreilla ja osallistujien
tiloissa on ohjelmaa ja toimintaa erityisesti lapsille ja lapsi-
perheille.Kenties jossain on myös askartelupaja, jossa voi tehdä
seuraavaksi päiväksi äitienpäiväkortin tai muun kivan yllätyksen
äidille. Järjestäjänä on Helsinki City Markkinointi ry. (HCM),
ydinkeskustan kiinteistönomistajien, yrittäjien ja kaupungin
yhteistyöelin.
Meille Italiassa asuville naisille, joista suurin osa ei
varmaankaan pääse Helsingin tapahtumaa katsomaan (jollei
sitten jotain näytetä tapahtumasta netissäkin), voimme
kuitenkin iloita Äitien päivästä. Itse sain jo ihanan onnittelu-
kortin Saksassa asuvalta tyttäreltäni.
Toivotan kaikille Äideille Italiassa ja miksei muuallakin
OIKEIN ILOISTA ÄITIEN PÄIVÄÄ! (RVC)
Eurooppa-päivä joka vuosi
Euroopan yhteisön syntysanat lausuttiin 9.5.1950. Vuodesta 1985 lähtien tuota päivää on juhlittu EU-maissa Eurooppa-päivänä. Oman juhlapäivän lisäksi Euroopan unionia symbolisoivat myös lippu, hymni, tunnuslause ja yhteinen rahayksikkö.
Euroopan lippu koostuu tähdistä sinisellä pohjalla. Hymni on sävelmä Ludwig van Beethovenin vuonna 1823 säveltämästä 9. sinfoniasta. Tunnuslause kuuluu: Moninaisuudessaan yhtenäinen. Vuonna 1999 käyttöön otettu yhteinen rahayksikkö euro on porrastetusti tullut käyttöön nyt yhteensä 13 EU-maahan.
Suomessa sisäasiainministeriö suosittelee liputusta huomenna Euroooppa-päivänä.
Talvi- ja jatkosota vei tuhansilta suomalaisilta naisilta miehen
Naimisissa olleiden puolisonsa menettäneiden naisten lisäksi,
Suomessa jäi tuhansia tai jopa kymmeniä tuhansia naisia
naimattomiksi, koska talvi- ja jatkosodissa kaatui yli 60 000
naimatonta suomalaismiestä. Näiden naisten kohtaloista en
muista koskaan aikaisemmin kuulleeni puhuttuvan.
Suomen Akatemian tutkija Jenni Kirves kutsuu näitä
naimattomia naisia "piilosotaleskiksi". He eivät koskaan saaneet
tietää, mitä sota heiltä vei: elämänkumppanin, jota he eivät ikinä
edes tavanneet.
"Näiden piilosotaleskien uhrausta ei ole koskaan tunnistettu",
Kirves sanoo.
Yli 60 000 kaatunutta on suunnilleen saman verran nuoria
miehiä kuin nykyisin kertyy ylioppilaspoikia kuutena keväänä.
Talvi- ja jatkosodissa kaatui noin 93 000 suomalaismiestä. Heistä
noin 30 000 oli naimisissa. "Piilosotaleskiä" jäi siis kaksi kertaa
niin paljon kuin sotaleskiä.
Sotiin osallistui vuosina 1939–45 kaikkiaan noin 700 000
suomalaista miestä, eli joka seitsemäs tai kahdeksas heistä kaatui.
Naisia kuoli sodan seurauksena noin tuhat.
Pahiten kärsi vuonna 1920 syntyneiden miesten ikäluokka:
5 880 kaatunutta. Seuraavaksi eniten meni vuosina 1917, 1921,
1922, 1916 ja 1915 syntyneitä miehiä.
Suhteessa väkimäärään eniten miehiä kaatui Längelmäen
kunnasta. Sieltä lähti sotaan hieman yli 600 miestä, joista joka
kolmas kaatui. Pienestä kunnasta puuttui sotien jälkeen siis lähes
kaksisataa 20–40-vuotiasta miestä. Joku heistä olisi saattanut
muuttaa 92-vuotiaan längelmäkeläisen Laura Niemisen elämän.
Niemisestä ja muista sotien takia naimattomiksi jääneistä
naisista kerrotaan Helsingin Sanomien toukokuun Kuukausi-
liitteessä.
PS. Muistui mieleeni, kuinka sitä ihmeteltiin ja vähän
pilkattiinkin lapsena ollessani, kun joillakin naisilla ei ollutkaan
miestä eikä perhettä. Nyt on syy siihenkin kerrottu: kun ei kaikille
naisille miestä riittänyt..
Suomalaiset menevät yhä useammin ulkomailla naimisiin, mutta erotessa avioeron vahvistaminen jää usein tekemättä Helsingin hovioikeudessa. Siellä pitäisi vahvistaa Euroopan unionin ulkopuolella Suomen kansalaiselle myönnetyt erot. Samoin on tehtävä, jos ero on myönnetty EU-maissa ennen maaliskuuta 2001. Pohjoismaissa myönnettyä eroa ei useimmissa tapauksissa tarvitse vahvistaa.
"Meille tulee älyttömän vanhoja eroja jopa 1970-luvulta. Ihmiset heräävät välillä tosi myöhään, että ero pitää saada voimaan perheoikeudellisista syistä", kertoo notaari Henri Ihalmo Helsingin hovioikeudesta.
Vahvistusta ei ole pakko hakea, mutta ilman sitä kansalainen on Suomen lain silmissä edelleen naimisissa. Tällöin vahvistuksen puuttuminen esimerkiksi estää uuden avioliiton ja vaikuttaa perinnön jakoon.
Perheoikeuden professorin Urpo Kankaan mukaan monet kesähäät on jouduttu peruuttamaan, koska puuttuva vahvistamispäätös tulee esille avioliiton esteiden tutkinnassa.
"Nuoret menevät naimisiin ollessaan opiskelijavaihdossa ja saavat ulkomailla erotessaan juhlallisen paperin käteen. Vuosia myöhemmin avioesteiden tutkinnassa sitten huomataan, että ero ei olekaan Suomessa pätevä."
Kukaan ei tiedä suomalaisten ulkomailla solmimien liittojen ja saamien erojen tarkkaa määrää. Niistä pitäisi ilmoittaa maistraatille itse tai konsulaattien kautta.
Vuonna 2011 kaikkien Suomen edustustojen kautta maistraatille tuli tieto yli 1 300:sta Suomen kansalaisen solmimasta avioliitosta ja 260 avioerosta. Helsingin hovioikeudessa on vahvistettu kymmenen vuoden aikana hieman alle tuhat ulkomailla saatua avioeroa. Eroja on vahvistettu vuosittain 20–30 eri maasta.
Suomen kansalaiset pariutuvat ja eroavat ulkomailla laajalti, sillä 2000-luvun aikana on vahvistettu lähes 80 maassa myönnettyjä eroja. EU-maissa ennen vuotta 2001 myönnettyjä eroja tulee vahvistettavaksi edelleen erityisesti Saksasta. Suurin osa eron vahvistuksen hakijoista on naisia.

Tervetuloa mukaan!
Suomalaiset opettajat
italialainen ja suomalainen kokki
urheilulajit: jalkapallo, lentopallo, saappaanheitto, ratsastus, orienteering, trekking
muuta mukavaa: kauneuden hoito, ranta-aamu, Oasi luonnonpuisto, patikkaretki
Leirin 2012 kokopäivän retki Assisiin ja paljon muuta!
pirjo@siili.it
Tervetuloa mukaan!
TOIMITUKSEN BLOGEJA
RITVA:
Ritvan ARKISTO:
KARKKI
ITALIAN SUOMI-SEURAT
Muita Italian suomalaisia blogeja:
Pohjois-Kreikan Suomi-Seuran
VENTTIILI-lehti (4 krt/vuosi)
http://www.suomi-seura.gr/?p=home